Historia
Kajaanin linna rakennettiin 1604–1619 Kajaaninjoen saarekkeelle. Linna toimi hallinnollisena ja sotilaallisena tukikohtana Kainuussa. Ruotsin ja Venäjän sodissa linna koki vaiheikasta historiaa — se räjäytettiin 1716 venäläisten toimesta ja jäi raunioiksi.
Merkittävin historiallinen linkki on kirjailija Johannes Messenius, joka oli pitkään vankilana linnassa. Elias Lönnrot vieraili raunioissa 1800-luvulla keräten kansanrunoja.
Raunioiden tunnelma
Raunioihin pääsee kävelysillan kautta Kajaaninjoen yli. Joen saarekkeella seisovat muurien jäänteet ovat romanttinen ja historiallinen kohde, erityisesti iltavalaistuksessa.
Linnan vaiheet
Kajaanin linna rakennettiin kuningas Kaarle IX:n käskystä vuosina 1604–1619 Kajaaninjoen Ämmäkosken saarelle. Linnan tehtävänä oli turvata Ruotsin itärajaa ja valvoa Oulujoen vesistön kulkureittiä. Linnan tunnetuin vanki oli historioitsija Johannes Messenius, joka vietti linnassa lähes kaksi vuosikymmentä ja kirjoitti siellä Suomen riimikronikan.
Isonvihan aikana venäläiset joukot piirittivät linnaa, ja antautumisen jälkeen se räjäytettiin vuonna 1716. Raunioiden säilyttämisestä kiinnostuttiin 1800-luvun lopulla, ja ne restauroitiin vuosina 2001–2008. Raunioiden vieressä on myös Ämmäkosken tervakanava, jota pitkin tervaveneet aikanaan ohittivat kosken. Linnanrauniot kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin, joista kertoo Museoviraston RKY-rekisteri.
Käytännön vinkit
Linnanrauniot sijaitsevat Kajaanin ydinkeskustassa kävelymatkan päässä. Kohde on avoinna vapaasti. Hossan kansallispuisto on noin 150 km koilliseen.