Nähtävyydet ja matkailu
Kuhmo tunnetaan Kuhmon Kamarimusiikki-festivaalista, joka on yksi Suomen arvostetuimmista musiikkitapahtumista. Festivaalin konsertit pidetään muun muassa puisessa Kuhmo-talossa.
Juminkeko esittelee Kalevalaa ja karjalaista kulttuuria, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä Kalevala-keskuksista.
Kuhmon erämaat tarjoavat mahdollisuuksia karhujen tarkkailuun, vaellukseen ja melontaan. Petolan luontokeskus kertoo alueen suurpedoista.
Ystävyyden puiston luonnonsuojelualue on osa Suomen ja Venäjän yhteistä suojelualuetta. Kuhmo on myös suosittu vaellus- ja melontakohde, ja Kuhmon erämaissa kulkee merkittyjä reittejä.
Historia
Kuhmo on vanha kainuulainen pitäjä, jonka asutus on ollut harvaa. Elanto saatiin metsistä ja vesistä, ja tervanpoltto oli 1800-luvulla tärkeä tulonlähde. Kuhmon seudulla asui myös karjalaisia, ja raja Vienan Karjalaan oli asukkaille arkinen.
Elias Lönnrot kulki 1830-luvulla Kuhmon kautta runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalaan, jossa hän tapasi kuuluisia runonlaulajia. Juminkeko-keskus vaalii tätä perinnettä.
Talvisodassa tammi–maaliskuussa 1940 käytiin Kuhmon taistelut, joissa suomalaiset joukot pitivät puolustusasemansa sodan loppuun asti. Taistelut ovat osa Kainuun vahvaa sotahistoriaa.
Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja se on tehnyt pienestä kaupungista kansainvälisesti tunnetun. Kuhmosta tuli kaupunki vuonna 1986.
Maantiede ja sijainti
Kuhmo sijaitsee Kainuun itäosassa Venäjän rajalla. Kaupungin pinta-ala on noin 5 469 km².
Maisemaa hallitsevat metsät, suot ja järvet. Kaupunki on Suomen pinta-alaltaan suurimpia, ja sen alueella on lukuisia järviä, kuten Lentua. Venäjän rajalle on vain muutama kymmenen kilometriä.
Asuminen ja elämä
Kuhmossa asuu noin 8 000 asukasta. Kaupungissa on peruspalvelut.
Kulttuuri on vahvaa.
Kajaaniin on noin tunnin ajomatka. Kaupungissa on koulut, kirjasto ja terveyspalvelut, ja kesäisin festivaali tuo kaupunkiin tuhansia kävijöitä. Metsätalous ja matkailu ovat tärkeitä elinkeinoja.