Nähtävyydet ja matkailu
Keminmaa tunnetaan Keminmaan vanhasta kirkosta, joka on yksi Suomen pohjoisimmista keskiaikaisista kivikirkoista. Kirkossa on kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumio, joka on houkutellut uteliaita vuosisatojen ajan.
Vanha kirkko on kesäisin avoinna kävijöille, ja sen seinämaalaukset ja esineistö ovat arvokkaita.
Kemijoen varret tarjoavat kauniita jokimaisemia ja ulkoilureittejä. Joen voimalaitokset ovat merkittäviä maamerkkejä.
Keminmaan kylät ovat rauhallisia, ja kunnan maaseutumaisemat sopivat pyöräilyyn. Keminmaan uusi kirkko on kirkonkylän keskeinen rakennus.
Historia
Keminmaa on vanha lappilainen pitäjä, joka tunnettiin pitkään Kemin pitäjänä. Pitäjän keskiaikainen kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alussa Kemijoen varrelle, ja se on yksi Suomen pohjoisimmista keskiaikaisista kirkoista.
Kirkossa on kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumioitunut ruumis. Rungius kuoli vuonna 1629, ja tarinan mukaan hän lupasi, ettei hänen ruumiinsa maadu, jos hänen saarnansa olivat totta. Muumio on houkutellut uteliaita vierailijoita vuosisatojen ajan.
Kemijoen ensimmäinen suuri voimalaitos, Isohaara, valmistui Keminmaan ja Kemin rajalle 1940-luvun lopulla, ja voimalaitosten rakentaminen muutti joen maisemaa ja elinkeinoja.
Kunta tunnettiin aiemmin nimellä Kemin maalaiskunta, ja nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1979. Kunta on kasvanut Kemin ja Tornion läheisyyden ansiosta.
Maantiede ja sijainti
Keminmaa sijaitsee Lapin eteläosassa Kemijoen varrella Kemin pohjoispuolella. Kunnan pinta-ala on noin 584 km².
Maisemaa hallitsevat jokilaakso ja metsät. Kemijoki virtaa kunnan halki, ja sen rannoilla on viljelysmaita ja kyliä.
Asuminen ja elämä
Keminmaassa asuu noin 9 000 asukasta. Kunnassa on hyvät peruspalvelut.
Keminmaa on suosittu asuinkunta Kemin ja Tornion lähellä.
Teollisuus ja palvelut työllistävät paikallisia. Kunnassa on koulut, kirjasto ja terveyspalvelut, ja Kemin palvelut ovat aivan lähellä. Keminmaassa on myös teollisuusalueita valtateiden varrella.