Puinen mestariteos keski-suomalaisessa metsässä

Petäjäveden vanha kirkko seisoo mäellä järven rannalla Keski-Suomessa aivan kuin se on aina siellä ollut — ja melkein näin onkin. Kirkon rakentaminen alkoi 1763 ja se valmistui 1765. Rakennusmestarina toimi talonpoikaismestari Jaakko Leppänen, joka oppi rakentamisen perinteen isältään ja välitti sen eteenpäin pojilleen. Kirkko nousi täysin paikallisin voimin, paikallisista puista ja paikallisella tiedolla.

Mikä tekee kirkosta erityisen? Ennen kaikkea se, että se yhdistää kaksi eri arkkitehtuuriperinnettä tavalla, jota ei näe muualla. Kirkossa on renessanssiajan vaikutteita — kahdeksankulmaiset pylväät, holvauksen rakenne, symmetrinen pohjakaava — mutta kaikki toteutettuna suomalaisessa hirsirakennustekniiksessä ilman yhtäkään rautanaulaa. Tämä yhdistelmä on ainutlaatuinen.

UNESCO-maailmanperintö

Petäjäveden vanha kirkko liitettiin UNESCO:n maailmanperintölistalle vuonna 1994. Perusteena oli se, että kirkko edustaa pohjoismaisen hirsikirkkoperinteen huipentumaa — rakennustapa, joka oli käytössä Skandinaviassa ja Suomessa 1600–1800-luvuilla, mutta on muualla lähes kokonaan hävinnyt. Petäjävedellä se on säilynyt lähestulkoon alkuperäisenä.

Säilyminen on osittain sattumaa, osittain huolimattomuutta — parhaassa mielessä. Kun uusi kirkko valmistui 1879 ja seurakunta siirtyi sinne, vanha kirkko jäi yksinkertaisesti seisomaan. Sitä ei purettu, ei muuteltu, ei otettu muuhun käyttöön. Puolitoista vuosisataa myöhemmin se on yksi Suomen parhaiten säilyneistä vanhista kirkkorakennuksista.

Arkkitehtuuri lähemmin

Kirkko on rakenteeltaan yksinkertainen mutta hiottu. Päärakennus on hirsikehikko, jonka ulkopinnassa on pystylauta. Sisälle astuttaessa huomio kiinnittyy heti kattoon: se on puinen holvikatto, joka jäljittelee kivisissä kirkoissa tavattavaa tynnyriholvia — mutta kaikki puu. Kahdeksankulmaiset pylväät kannattelevat holvia ja antavat tilalle rytmin.

Kellotapuli on rakennettu vasta myöhemmin, 1821, mutta se sopii kokonaisuuteen orgaanisesti. Kirkkomäen ympärillä on vanha hautausmaa, joka kuuluu myös UNESCO-kohteeseen. Kokonaisuus — kirkko, tapuli, hautausmaa, mäkiympäristö — on se, mitä suojellaan.

Vieraileminen

Petäjäveden vanha kirkko on avoinna yleisölle kesäisin, yleensä kesäkuusta elokuuhun. Sisäänpääsy on maksullinen. Talvella kirkko on suljettuna, mutta ulkopuolelta voi käydä ihailemas sen arkkitehtuuria milloin tahansa. Opastettuja kierroksia järjestetään kesäkaudella — niissä kerrotaan kirkon historiasta ja rakennustekniikoista yksityiskohtaisesti.

Kirkko sijaitsee Petäjäveden kirkonkylässä, noin 38 km Jyväskylästä länteen valtatietä 23 pitkin. Lähimpänä majoituspaikkana toimii Jyväskylä, josta on kätevä tehdä päiväretki. Petäjävedellä itsessään on myös majoitusvaihtoehtoja.

Kirkko on arvokas ja hauras — kävijöitä pyydetään liikkumaan sisällä varovaisesti ja noudattamaan oppaan ohjeita. Valokuvaaminen on sallittua.

Petäjävesi osana Keski-Suomen kulttuuria

Petäjävesi on pienehkö kunta — noin 3 500 asukasta — jossa kirkko on ehdottomasti merkittävin matkailullinen vetonaula. Kunta sijaitsee Keski-Suomen järvimaisemassa, ja Petäjävesi-järvi on sen maisemallinen sydän. Paikallinen kulttuuri on perinteistä keski-suomalaista maaseutuelämää.

UNESCO-kohteesta on muodostunut paikallinen ylpeyden aihe — pieni kunta maailmankartalla. Maailmanperintöstatus tuo vierailijoita, joita muuten pienikokoinen paikkakunta ei välttämättä houkuttelisi. Tässä mielessä vanha kirkko on enemmän kuin rakennus: se on yhteisön identiteetin kivijalka.